Meillä oli oikea pedikyyrihetki äsken koirien kanssa. Kynnet lyhenivät, samoin tassukarvat ja hankinpa tuossa joku aika sitten koirille ihanaa, tervan tuoksuista tassuvahaa, jota sivelin niiden anturoihin. Pinja ei moisen mönjän hajusta tykkää ollenkaan, vaan nyrpistelee nenäänsä ja katoaa toiseen huoneeseen, kun otan tassuvahapurkin esille. Sen ilmeestä oikeen näkee, että "hyi, ei taas tuota HIRVEETÄ ainetta mun tassuihin..." Valitettavasti merleneiti ei saa itse valita, laitetaanko tassuihin vahaa vai ei.
Ensin käsittelyyn pääsi Ninni, joka ei moisesta käsittelystä ole niin nyrpiintynyt, kuin Pinja, ja pysyy mun sylissä selällään aika hienosti. Kynsien- ja tassukarvojen leikkuuta soopelineiti on oppinut sietämään tosi hyvin. Pikkupentuna sillä oli tapana KILJUA koko toimenpiteen ajan ja rimpuilla ihan hurjasti. Nyt neiti osaa ottaa jo lunkisti, vaikka tassukarvojen leikkuu tuppaa vähän kutittamaan.
 |
| Ninni pedikyyrin käsittelyssä. |
 |
| "Lungisti otan ma" |
Pinja onkin sitten vähän vaikeampi tapaus saada taipumaan minun tahtooni, kun se on kerran jo haistanut tervan pistävän tuoksun. Leikkuuhommat on sen osalta menneet mallikkaasti pikkupennusta asti ja siinä ei ollut nytkään ongelmaa, kun vihdoin sain neidin houkuteltua selälleen namien avulla.
 |
| Pinjalla aika maansa myynyt ilme, etten sanois. |
 |
| "Näin sitä vaan pientä koiraa kidutetaan! En kestä!" |
 |
| Nolona(ko?) |
| Nyt onkin hyvä lähteä iltalenkkeilemään, kun on tassukarvat trimmattu ja uusi vahakerros anturoissa. Maantiesuolaukset ja sorat, täältä tullaan! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti