lauantai 16. helmikuuta 2013

Rallya ja koirakavereita

Eilen oltiin Pinjan kanssa noin kuukauden tauon jälkeen rally-tokoharkoissa Jankk:in hallilla. Hienosti neitokainen muisti alokasluokan liikkeet, joita tehtiin, mutta ohjaajalla sen sijaan oli muistissa vähän vikaa... Tehtiin myös putkea, johon Pinja menikin vanhasta muistista oikein sujahtaen! Palkaksi se sai leikkiä narupallolla hurjasti muristen, eikä irti oiskaan halunnut siitä päästää ennen kuin namia ilmestyi taskusta kuonon eteen. Pinja kyllä tekee tosi hyvin, jos se malttaa keskittyä. Otettiinkin tällä kertaa treeneissa ihan tahalleen paljon häiriötä, eli radan viereen tuli pienempiä tehtäviä ja toisten koirakkojen ohituksia tuli paljon. Välillä Pinjalla meinasi keskittyminen herpaantua, kun joku koira pääsi riepottelemaan leluaan vieressä. Eikä neidin suu oikeen vieläkään meinaa pysyä kiinni, vaan haukkua pitää kaikelle vähänkin kiihdyttävälle. Mutta teemme töitä kovasti, että Pinja malttaisi keskittyä ja olla se kuono välillä kiinnikin. Ja eipä se onnistu, muuta kuin harjoittelemalla ja käymällä halliolosuhteissa useammin.

Ninni viime viikonloppuna tomerana.

"Milloinhan se mun leikkikaveri oikein saapuu...?"

...ja sitten kun se leikkikaveri tuli paikalle, niin heti piti kellahtaa selälleen!
Tänään Ninni pääsi leikkimään Abby-sheltin kanssa, joka on Ninnin kanssa samalta kasvattajalta ja ikäeroa neideillä on vain muutama viikko. Ninni taisi olla vielä aamulenkin jäljiltä vähän väsynyt ja hyvin alistuvaisella tuulella soopelilapsi oli myös, sillä Abbyn edessä piti kellahtaa selälleen useamman kerran.

"Leikitäänks?"

Hymynaama

Ninnin erittäin intensiivinen kerjäysistunta; nokka kohti namia ja tassun neitimäinen nosto!

Ninni kieli pitkällä ja Abby taustalla ponnistamassa namia kohti, hopp!
Iltapäivällä matkattiin sitten Forssaan shelttilenkkeilemään. Mukana oli Ninnin ja Pinjan lisäksi 4 koiraa ja mukavaa oli tallustella pitkin metsäpolkuja ja pellollekin koirat pääsivät juoksentelemaan. Pellolta vaan meinasi löytyä vähän väliä herkullisia aarteita, hevosenlantaa nimittäin. Sitä sainkin olla kaivamassa vähän väliä jomman kumman suusta... Oli kyllä mukavaa käydä ulkoilemassa uusien ihmisten ja koirien seurassa. Kotiin päästessä molemmat neidit alkoivatkin hetken päästä vedellä sikeitä ja keräilemään akkuja iltalenkkiä varten. Harvoin nuo ihan sippejä ovat koko loppu iltaa, vaikka ollaankin tehty jotain tavallisuudesta poikkeavaa, esim. just tällaisia joukkolenkkejä.


Asetelma

Koko kööri, eli Safi, Tara, Milou, Pinja, Ninni ja Nemo


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti