Kaveri kylässä ja Pinja hierojalla

Tiistana meillä kävi koirien leikkikaverina Jali-sheltti, joka tuli Pinjalle tutuksi Hämeen shelttien kesäleirillä elokuussa. Pinja oli aivan innoissaan, kun näki Jalin juna-asemalla ja samanlainen meininki jatkui vielä kotipihassakin. Käytiin koirien kanssa metsässä lenkillä ja Ninni pääsi myös matkaan. Hienosti pentu jaksoi isompien tahdissa mennä ja kylläpä penskaa nukuttikin koko loppupäivän! Pinja oli myös aika sippi ja iltalenkille koirat piti oikein herättää hihnaa kilisyttämällä.

Pinja 10 kk ja Jali 3 v.

Eilen Pinjalla oli eka hieroja-aika ikinä Piialle. Ajan hierontaan varasin nuorelle neidille lähinnä siksi, kun se on alkanut harrastamaan peitsaamista. Askeleet menee kuin kamelilla enimmäkseen hihnalenkeillä, mutta myös pihalla ja metsässä Pinja tahtoo välillä lönkytellä peitsaten. Myös tulevia näyttelyjä silmällä pitäen ajattelin, että ei se ainakaan pahaksi oo tuolle koiralle päästä vähän hierottavaksi. Mua itteenikin kiinnostaa tuo koirahieroja tosi paljon, joten ihan oman mielenkiinnon vuoksi osittain Pinjalle ajan varasin.
Aluksi hieroja katsoi Pinjan liikkeitä pihalla hihnassa jolkotellessa ja tällöinkin puotti välillä peitsille, mutta korjasi kyllä aina raville itse liikkeensä. Hierojan silmiin Pinjan peppu hyllyi liikkeen mukana (hahahaa!) ja sanoi myös sen olevan mahdollisesti joku optinen harha, jonka koiran turkki aiheuttaa. Itse hierontahommasta Pinja ei aluksi oikein perustanut, vaan uusi ympäristö kiinnosti kovasti meidän hajuhernettä (=hajujen perässä mielellään menevää neitosta). Aikansa Pinja siinä haistelikin ja kuulosteli talon yläkerrasta kuuluvia ääniä, jolle piti "puhpuh"-haukkuakin. Vihdoin koiruus rentoutui ja hieroja pääsi käymään sitä läpi. Pinjalla ei kunnollisia jumeja ollut missään päin kroppaa, lantion seudulla jotain pientä, mutta ei onneksi mitään sen kummempaa. Ja tuo peitsaaminen siis saattaa olla pinttynyt tapa ja kuulema ei hätää, jos sitä tapahtuu vaan silloin tällöin ja koira osaa itsekin korjata askeleensa. Hieroja näytti mulle muutamat venytykset, joita sitten itsekin kokeilin ja kotona niitä voi kerran-pari viikossa tehdä. Vaikka Pinja ei periaatteessa ihmeemmin hierontaa tarvitsekaan, ajattelin sen silloin tällöin hierottavana käyttää. Tottuupahan nuorena moiseen hommaan ja kun tulevaisuudessa aletaan enemmän harrastamaan, niin sitten hierojaa tullaan oikeasti tarvitsemaan.

"Metsässä mä poseeraan!"

Huomenna lähdetäänkin lomailemaan viikoksi Vihantiin ja siellä meitä odottaakin Wilma-bichon, joka on mun vanhemmilla kylässä emäntänsä kanssa. Koiramaista menoa tästä viikonlopusta ei siis puutu! Ensi viikolla käydään moikkailemassa koirattomia ja koirallisia kavereita pohjoisemmassa Suomessa ja vain rentoudutaan (muutamaa koulujuttua unohtamatta...).

Ihanaa syyslomaa kaikille, joilla sellainen sattuu olemaan!

Ninni 12 viikkoa