tiistai 27. marraskuuta 2012

Arjen "ahkerat"

Jep, on taas mennyt tää aika niin nopsaan, että ei oo ees kerennyt päivityksiä kirjottelemaan! Voi mua laiskaa, pitäis taas ryhdistäytyä ja pikkupätkä tekstiä saada aikaiseksi.
Ninni on kasvanut ihan silmissä, jotenkin sen kasvun on huomannut selvemmin kuin Pinjan kasvun. Nuorempi neiti pystyy myös jo aika hyvin pidättelemään koirien ollessa kaksin noin 6 tuntia kerrallaan. Jos menee tuosta yli, niin sillon on yleensä yhet pissat ja ehkä kakatkin lattialla. Tuntui, että Pinjalla oli 6 kuukauden ikään asti joka kerta ainakin pissat tulleet lattialle aamupäivän aikana, kun mulla oli tapana käydä ruokatauolla sitä ulkoiluttamassa.
Korvat Ninnillä on olleet visusti liimassa ja ihan hyvin ovat onneksi pysyneetkin, silloin tällöin on vaan pitänyt lisäillä liimaa hiukkasen. Aluksi aattelin, että korvat purkautuu paketista heti pois, kun Pinjan kanssa painivat railakkaasti päivittäin ja syksyn sateissa lenkkeillään.

Pinjan kanssa ollaan treenailtu rallya itsenäisesti, sillä viime sunnuntaina ei päästy treeneihin ollenkaan, kun olin viikonloppuvisiitillä Savonlinnassa asti ja kotiinpaluu meni myöhempään kuin olin aluksi suunnitellut. Hyvin oli viikonloppu kuulema mennyt täällä kotosalla koirilla ja niiden "iskällä". Perjantai-iltana oli hirveen haikeaa lähteä pois ilman koiria, mutta samalla oli jotenkin vapauttavaa olla välillä ilman niitä (jep, olen huono mami). Sunnuntaina ilo olikin ylimmillään, kun pääsin kotiin ja viuhuvat hännät, kosteat kuonot ja karvaiset tassut olivat vastassa! Ninnikin tuntui venähtäneen parin päivän aikana isoksi tytöksi, yhyy.

Ainiin! Ninnillä irtosi eilen eka hammas! Alhaalla edessä sillä on nyt yksi pikkunaskali vähemmän. Onhan tätä hampaiden vaihtumista jo odotettukin, kun Pinjalla esimerkiksi irtosi eka hamppi 14-viikkoisena. Toki jokaisella pennulla on oma kasvuvauhtinsa ja Ninni tuntuu kehittyvän Pinjaa hitaammin. Mutta mieluummin hitaasti mutta varmasti, kuin liian nopsaa. ;) Nyt kun pääsin tähän vertailun makuun, niin Pinjan ja Ninni painoista sen verran, että P painoi 18-viikkoisena 5,8 kg! N:llä painoa tällä hetkellä himpun verran yli 4 kiloa. Jos saisin tuosta Ninnistä semmosen kunnon sylikoiruuden, jota siis jaksaa kantaa edes jonkun matkaa. Sylissä tuo pentu viihtyykin ja tosiaan on monta kertaa nukahtanut niin tuttuun kuin vähän vieraampaankin syliin.

Reippaasti Ninni-neiti oli toissa sunnuntain agilitykisoissa turistina, vaikka halliin mentäessä piti täristä ihan hirmuisesti. Äkkiä penska onneksi rentoutukin ja innostui jopa vastailemaan suoritustaan tekevien koirien haukkumiseen. Mallioppimista harrastettiin kovasti molemmat ja hyvin Ninni jaksoikin seurata kisoja pari tuntia.
Seuraavat agikisat oiskin itsenäisyyspäivänä, joihin menen talkoilemaan jälleen. Niitä (ja viimein sitä LUNTA) odotellessa jatkan kurkkukivun poistamista ja iltapäivälepäilyä kera karvaisten neitien.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti