Hiphei, oonpa ollu melkoisen laiska päivittelemään blogia kuluneella viikolla ja siihen syy löytyy tuosta ihanasta koulusta, jota parhaillaan käyn. Melkoisesti hommia olisi tehtävänä ennen hiihtolomaa (jota jo niin kovasti odotan!!) ja sen jälkeen starttaavaa, koko loppukevään kestävää harjoittelua.
Mutta nyt joka tapauksessa asiaan, eli noihin kahteen sängyn tällä hetkellä valloittaneeseen karvaneitokaiseen! Ollaan tänään ulkoiltu ihanassa säässä pakkassäässä, kun aurinkokin päätti muistuttaa olemassaolostaan. Aamupäivällä käytiin Ninnin kanssa Hämeensaaren Mustissa&Mirrissä haistelemassa muita alle vuoden ikäisiä koiruuksia. Yllätykseksemme kauppa kuhisi jo 11 aikaan pennuista ja niiden omistajista. Oli berniä, belgiä, maltankoiraa, collieta, x-rotuista, valkkaria, pinseriä ja cairnia. Onneksi sentään mahduttiin joukkoon ja Ninni oli aika reipas tyttö, kun uskalsi kaikista isoimpiakin kavereita moikkaamaan häntä heiluen. Välillä piti toki jänskättää ja kiipeillä tuntemattomien ihmisten syleihin turvaan ja heidän kasvojaan puhdistamaan. On mulla vaan melkoisen avoin soopelipentu!
Parasta tuossa pentutapaamisessa oli ehdottomasti 3 kuukauden ikäinen berninpentu, semmonen lössykkä nalle, joka ei oikein tuntunut tajuavan kokoaan. Ninniä vähän hirvitti, kun kyseinen pentu meinasi ihan väkisin kiivetä mamin (=meikäläisen) syliin ja pitihän neidin sitten sanoa mielipiteensä asiaan haukkumalla parin metrin päässä.
|
Ninnillä tais jäähä hammashymy päälle... |
|
Ainiin, melkein oon unohtanut kertoa Ninnin kulmahampaista, joista yksikään ei siis ole vielä näyttänyt irtoamisen merkkejä, vaan pysyvät edelleen tiukasti paikoillaan. Rautakulmurit ovat puskeneet itsensä alhaalla jo liki ohi maitohampaitten ja ylhäälläkin rautakulmurit ovat jo puolessa välissä kasvamassa. Eipä siinä sitten muu auttanut, kuin varata aika Tervakoskelle eläinlääkäriasema Helmeen ensi tiistaiksi, jolloin Ninni pääsee noista viheliäisistä maitokulmureista eroon. Oon siis koittanut kaikki kommervenkit; vetolelut, luut (niin aidot kuin naudannahkaisetkin), nitkuttelut ja riekkumiset Pinjan kanssa. Taitaa olla juurta noissa kulmureissa enemmän kuin uskallan edes kuvitella, vaan tiistainapa sen sitten näkee.
Eilen harmitti kyllä melkoisesti, kun meidän rally-tokoharkat oltiinkin peruttu hallin varauksessa sattuneen infokatkoksen takia. No, ensi viikolla sitten starttaa meidän tämän vuoden rallyt vasta. Sitä ennen pitäisi kunnostautua ja kertailla alokasluokan liikkeitä...
|
Sisarusrakkautta |
|
Tämän päivän pihaleikkejä |
|
Pinja 1 v 1 kk |
Ninniä koitin mittailla tuossa viikolla ja mitta näytti n. 33 cm. Huomenna mennään käymään kasvattajan luona kylässä ja siellä toivottavasti saadaan tarkempi mittatulos mun pian puolivuotiaasta neitokaisesta. Puntari meillä on edelleen rikki, mutta luulen ettei painoa ole hirveästi tullut lisää siitä 5,1 kilosta tässä parin viikon aikana.
|
Ninni 5 kk 3 vko |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti