keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Märkää lunta ja loman odotusta

Heissanhei! Tovi onkin vierähtänyt jo viimeisimmästä blogikirjoituksesta, mutta nyt päätin kirjoitella Pinjan viime päivien kuulumisia. Pinja on siis jo 10-viikkoinen, villi ja utelias pikkuneiti. Lenkillä vastaan tulevat, niin ihmiset, autot kuin koiratkin, kiinnostavat Pinjaa kovasti ja monesti jäädään katselemaan ohimenneen sauvakävelijän perään haikean loukkaantuneena "eikö se jäänytkään mua puhuttelemaan?!". Pinja siis tykkää kovasti, kun sitä puhutellaan, vaikkakin aluksi saattaa pelätä outoja ihmisiä. Onneksi neiti lämpenee kuitenkin nopeasti ja nuolee ventovieraiden naamoja antaumuksella.
Huomenna olisi tarkoitus antaa ensimmäinen matokuuri täällä meillä ollessa, aikaisemmat madotukset Pinjalle on antanut kasvattaja 2-, 4- ja 7-viikkoisena. Viikon päästä onkin sitten ekan rokotuksen aika ja eläinlääkärille käy meidän tie! Saapa nähä, miten paljon emäntää jännittää.. toivottavasti Pinjalle lääkärireissu olisi positiivinen kokemus. Itelläni kun meinaa olla jonkin sortin piikkikammo, toivottavasti ei tartu koiraan.
Kovasti tässä jo odotellaan reilun viikon päästä starttaavaa hiihtolomaa, jolloin suunnataan Vihantiin mun vanhempien luokse viettämään ulkoilun ja vierailujen täyteistä lomaa. Saa Pinjakin tavata mun pitkäaikaisen hoitokoiran, shelttineiti Taran, joka täyttääkin keväällä jo 6 vuotta! Niin se aika rientää, tuntuu että siitä on vain pieni hetki aikaa, kun lenkitin Tara-pentua ja se sai villikohtauksia innostuessaan. Nykyään Tara on todella mahtava koira, toisiksi paras koko maailmassa Pinjan jälkeen, ja se tulee kyllä aina olemaan mun hyvä ystävä, niin hyväluonteinen ja viisas se on. Käydään Pinjan kanssa moikkaamassa myös kaveripariskunnan labbista, joka on vain vajaan kuukauden Pinjaa vanhempi! Saapa nähdä, miten nuoret neidit tulevat toimeen. Toivottavasti yhtä hyvin kuin omistajansakin.

                                                                   Tara-neiti söpöilee


Pinja on oppinut hienosti istumaan, antamaan tassua ja menemään maate. Paikka-käskyn totteleminen tuottaa vielä hankaluuksia, varsinkin jos virtaa sattuu olemaan neidillä koulutushetkellä vähän liikaa... mutta hiljaa hyvä tulee! Kotona yksin oleminen sujuu ok, ei ainakaan jää aamuisin haukkumaan kun lähdetään töihin ja kouluun. Olen käynyt lounastauoilla Pinjaa ulkoiluttamassa ja yleensä se on tehnyt yhdet pissat ja kakat sisälle, jos ei aamulla ole kakannut lenkillä ulos. Lounastauon jälkeen Pinja jää sitten taas muutamaksi tunniksi yksin. Jätän sille aina jotain puuhaa, esim. ruokanappuloita vessapaperihylsyn sisälle ja herkkutikun puolikkaan annan sille ennen lähtöä. Muuta tuhoa se ei ole (vielä) saanut yksin ollessaan aikaiseksi, kuin yhden kaiuttimen johdon purtua poikki. Lopuksi seisotuskuva Pinjasta näyttelyhihnassa. Hännän asento on aika hassu, taisi häntä kuvan ottohetkellä heilua niin vimmatusti!

                                                                   Pinja 10 vko:a

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti